Maahanmuutto jihad...

Liberaali humanismia vaiko aitoa totuutta...?!

Kriittistä, tutkivaa "harrastelija" journalismia 2001-2015

Hyvin on tämäkin toteutunut...

Kari tiesi jo 25v sitten...

 Next Finland?

 Next Finland?

 Next Finland?

Next Finland?

Aktiivinen islam, mm. isis: "Tappaa niin talossa, kuin puutarhassa" kaikki kafiirit (kuffar) pääosin valtaan päästyään... (hudna) Ja etenee kaikella valheen voimalla (taqiahia, kitman) Euroopassa, Suomessa.
Sellaista on aktiivinen kuuepäjumala allahin islam.

Tutkittavaksi! Juha Ahvion arvio tilanteesta, on sitä mitä minäkin olen kertonut, mutta Juha tekee sen vielä paljon paremmin kuin minä...

Terveisin: -Satakunnan Olli- Pori Deus Protector Pori
1. http://ollihakala.blogspot.fi/2015/09/maahanmuuton-salatusta-agendansta.html

2. http://ollihakala.blogspot.fi/2015/08/ordo-chaos-globaalisesti-mm-islam-ja.html

3. http://ollihakala.blogspot.fi/2012/06/zakaria-apostoli-islamilaiseen.html

Mutta nyt: Bon apetit Juhan tekstiin...!

 
--------------------------------------------------

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Linkki: http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/744/syyrian_pakolaistilanne_maahanmuuttojihadin_valossa

Syyrian pakolaistilanne maahanmuuttojihadin valossa

Syyrian kriisin ja muun Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan sisäisten tilanteiden nyt akuutisti kärjistämällä yleiseurooppalaisella pakolais- ja maahanmuuttotilanteella on monia erilaisia ulottuvuuksia, joita tulee tarkastella ja arvioida huolellisesti erikseen. Kullekin erilliselle ulottuvuudelle tulee antaa sille kuuluva painoarvo osatakseen arvioida kokonaisuutta realistisesti ja perustellusti. Nostan seuraavassa esiin joitakin näistä ulottuvuuksista.   

Syyrian sisällissodan synnyttämä kriisi on tähän mennessä tuottanut 200 000 kuolonuhria, 4 miljoonaa pakolaista ja kaiken kaikkiaan 7,6 miljoonaa kotinsa menettänyttä. Kuten islamintuntija Robert Spencer toteaa 4.9.2015 päivätyn artikkelinsa ”The Hijrah Into Europe” alussa, kriisin aiheuttama pakolais- ja maahanmuuttovirta suuntautuu ennen kaikkea Eurooppaan, jossa tapahtuu nyt laajuudeltaan ja tapahtumisnopeudeltaan ennennäkemättömän suuria demografisia muutoksia.

Mistä nyt akuutisti kärjistynyt ja satoihin tuhansiin ja miljooniin ihmismäärällisesti noussut pakolais- ja maahanmuuttoelementit sisältävä väestöliikehdintä on saanut alkunsa? Erilaisten muslimiryhmittymien välisestä Syyrian sisällissodasta, jossa käyteaineena ovat sunnien, shiiojen ja paikallisen alaviittisen islamilaisen hallintokoneiston vastakkainasettelut. Islamismin ideologia ja islamilaisen maailman omat sisäiset ristiriitaisuudet ja väkivaltaperinteet lukeutuvat kriisin perustaviin syihin. On syytä pitää mielessä, että kaikki nämä lähtökohtaiset ongelmat siirtyvät pakolaisten ja siirtolaisten mukana myös Euroopan sisälle.  

Keskeinen vaikuttaja ja tämänhetkisen kriisin akuutein aiheuttaja on ollut kalifaattiaan ja islamilaista sharia-lain hallitsemaa valtiotaan rakentava islamistinen terroristijärjestö ISIS, jonka aggressiivinen vaikutus on tuntunut radikaalisti ja verisesti Irakin ja Syyrian alueilla.

Näiden lähtökohtaisten perussyiden vuoksi ei myöskään ole mitenkään yllättävää, että humanitaariselta kannalta katsottuna kriisin kaikkein todellisimpia uhreja ovat Lähi-idän kristityt ja muut vähemmistöt kuten kurdijesidit. Kristityt ja muut ei-islamilaiset vähemmistöt ovat olleet avoimen jihadin uhreja. Voidaan pelkistetysti todeta, kuten Joseph Klein tekee selkoa 26.4.2015 päivätyssä artikkelissaan”Abandonment of Christian Victims of Genocide Today”, että Lähi-idässä on meneillään, muiden pienempien vähemmistöryhmien järjestelmällisen tuhoamisen ohella, kristittyjen kansanmurha. Tämä meneillään oleva kansanmurha on verrattavissa islamilaisten turkkilaisten toimeenpanemaan kristittyjen armenialaisten kansanmurhaan ja joukkotuhontaan ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915. Myös Afrikassa Boko Haram -ja Al Shabaab -islamistiterroristiorganisaatiot toteuttavat järjestelmällistä kristittyjen tuhoamista. Tuhoamisen kohteina ovat olleet niin Etiopian kristityt kuin egyptiläiset koptit, joihin lukeutuvia kristittyjä myös Pohjois-Afrikkaan toimintansa vahvasti ulottanut ISIS on murhannut Libyassa. 

Monet muslimipakolaiset tai -siirtolaiset ovat sen sijaan lähteneet liikkeelle jäätyään alakynteen muslimien sisäisissä konflikteissa. Osa näistäkin on toki joutunut pakolaisiksi humanitaarisesta näkökulmasta tarkasteltuna täysin perustellusti.

Mutta kuten radikaalin islamin tuntija Daniel Greenfield osoittaa dokumentoidussa artikkelissaan ”The Syrian Refugee Crisis Is Not Our Problem” 4.9.2015, Syyrian kriisin Eurooppaan matkansa suunnanneet muslimipakolaiset eivät suinkaan kaikki ole aidon pakottavista humanitaarisista syistä liikkeellä. Omien todellisten henkilötietojen tarkoituksellinen hävittäminen ja Syyrian passien väärentäminen eurooppalaisten viranomaisten harhaanjohtamistarkoituksessa on tunnettu ilmiö. Bulgariassa pakolaiset ovat valittaneet siitä, ettei heille ole heti tarjolla työpaikkoja. Ruotsissa on valitettu sään liiasta kylmyydestä ja Italiaan saapuneet afrikkalaisperäiset pakolaiset ovat kieltäytyneet syömästä pastaa ja vaatineet omien lähtöalueidensa kotiruokaa. Italiassa pakolaiset heittivät poliisia kivillä vauhdittaakseen vaatimustaan langattomien nettiyhteyksien järjestämisestä. Kreikassa syyrialaiset, irakilaiset ja afganistanilaiset muslimipakolaiset eivät ole tulleet toimeen keskenään, vaan ovat ajautuneet keskinäisiin yhteenottoihin. Ja kuten Greenfield myös dokumentoi, islamistihenkiset muslimipakolaiset ovat murhanneet hukuttamalla kristittyjä kanssapakolaisiaan matkalla Välimeren yli kohti Eurooppaa.

Tällainen toiminta ei vaikuta aitojen ja todellisista humanitaarisista syistä pakolaisiksi joutuneiden käyttäytymiseltä. Mutta, kuten todettu, muslimipakolaistenkin joukossa on todellisia pakolaisia, jotka suuntaavat toisten mukana nimenomaan Eurooppaan.

Mutta jos ja kun muslimipakolaisistakin monet ovat aidon humanitaarisen avun tarpeessa, herää kaksi oleellista kysymystä. Miksi pakolaiskansanvaelluksen tulee kohdistua Euroopan maihin? Miksi eivät maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähimpänä olevat arabivaltiot ja muut islamilaiset maat halua ottaa vastaan näitä pakolaisia?

Turkkiin ja Jordaniaan on perustettu pakolaisleirejä, mutta näillä mailla ei ole aikomustakaan integroida tulijoita täysivaltaisiksi yhteiskuntiensa jäseniksi. Miksei ainakin öljyvarojensa osalta vauras Saudi-Arabia osoita islamilaista lähimmäisenrakkautta ja auta hädässä olevia muslimiveljiä? Voisi kuvitella, että kriisialuetta lähimpänä olevat islamilaiset maat ja arabimaat auttaisivat ensin ja perusteellisimmin tilanteessa, jonka syvimmät synnyt juontavat islamilaisen maailman omaan kulttuurilliseen, uskonnolliseen ja historialliseen sisimpään. Mutta islamilainen maailma ei näköjään halua kantaa niin kutsuttua humanitaarista vastuutaan. Inhorealistisia perussyitä tähän on kaksi.

Ensinnäkään Turkki ja arabivaltiot eivät halua, ei varsinkaan Saudi-Arabia, Syyrian sisällissotaa omalle alueelleen, mikä väistämättä olisi todellisuutta siinä tapauksessa, että Syyrian islamilaisen kriisin osapuolten edustajia siirretään suurin joukoin niiden alueelle tai peräti pysyviksi osiksi niiden yhteiskuntia.

Toiseksi islamilaisessa maailmassa ylipäätään ja varsinkin arabimaissa kuten etenkin Saudi-Arabiassa nähdään, että islamilaiset pakolaiset ja siirtolaiset tulee ohjata nimenomaan Eurooppaan ja eurooppalaiset valtiot tulee velvoittaa tarjoamaan pakolaisille ja siirtolaisille käytännössä samat edut ja yhteiskunnallinen asema kuin eurooppalaisilla itsellään on. Tällöin Eurooppaan suuntaavat islamilaiset pakolaiset ja maahanmuuttajat nähdään maahanmuuttojihadin tehokkaina välineinä. Tätä käsitettä selostan laajemmin kirjani Eurooppa ja Suomi islamisoituvat (Kuva ja Sana, 2015) sivuilla 107–136. Pakolaiset ja siirtolaiset halutaan ohjata Eurooppaan, koska se on islamilaisten maiden kannalta taloudellisesti edullista ja edistää ohjelmallisesti Euroopan islamisaatiota.

Tosiasia on, että myös ISIS käyttää tämänhetkistä pakolaiskriisiä strategisesti hyväkseen. Kuten Daily Mail -lehden 18.2.2015 päivätty artikkeli osoittaa, ISIS on dokumentoidusti tämän vuoden alussa uhannut hukuttaa Euroopan puolen miljoonan pakolaisen tulvan alle Libyasta käsin psykologisena jihadistisena hyökkäyksenä läntisiä ”ristiretkeläisvaltioita” vastaan.                     

ISIS:n suunnitelma on luettavissa myös The Quilliam -säätiön englanniksi toimittamasta ISIS:n rekrytointi- ja strategiapaperista Libyan geostrategisesta hyväksikäyttämisestä paitsi koko Pohjois-Afrikan haltuun ottamiseksi myös Eurooppaan tunkeutumiseksi Välimeren yli suunnatun ”pakolaisuuden” suojissa.”Libya: The Strategic Gateway for the Islamic State” -paperi on luettavissa täällä.

Euroopan unioni joutuu nyt joka tapauksessa maksamaan raskaasti siitä, etteivät se ja USA ole saaneet aikaan mitään sotilaallisen tehokasta ISIS:iä vastaan sen enempää Irakissa ja Syyriassa kuin Libyassakaan.

Oleellista tässä on toki ollut se, ettei USA:n presidentti Barack Obama ole myöskään toiminut millään konkreettisella tavalla Syyrian Bashar al-Assadin alaviittihallintoa – jota Venäjä on kaiken aikaa tukenut pitääkseen samalla yllä Moskovan ja Teheranin strategista akselia – vastaan, koska al-Assad on Iranin suojatti eikä Obama ole halunnut millään tavalla närkästyttää Iranin shiialaista islamistijohtoa saadakseen aikaan taannoin solmitun ja Israelille ja USA:lle itselleenkin tuhoisan ”sopimuksen” Iranin ydinaseohjelman neutraloimiseksi sotilaallisilta osiltaan. Syyrian sodan ja ISIS:n ihmisoikeusrikkomukset, kansanmurhien tapahtuminen ja toteen näytetyt joukkotuhoaseiden kuten kaasuaseen käyttämiset eivät ole olleet riittäviä perusteita Obaman hallinnolle puuttua sotilaallisesti tilanteiden kulkuun.

Al-Assadin toimet Syyriassa ovat puolestaan olleet omiaan vahvistamaan ISIS:n asemaa ja kannatusta. Joka tapauksessa on selvää, että USA:n sekä esimerkiksi Britannian ja Ranskan ajoissa toimeenpannut yhteiset sotilaalliset iskut olisivat voineet pysäyttää ja lyödä ISIS:n islamistisen terrorismin ja estää varsinkin kristittyjen ja alueen muiden ei-islamilaisten vähemmistöjen kansanmurhan tapahtumisen, ja myös osaltaan vaikuttaa siihen, ettei nykyisenkaltaista Syyrian humanitaarista kriisiä olisi tässä laajuudessa syntynytkään.

Mutta kriisi on nyt kuitenkin syntynyt, ja on selvää, että kaikkia aitoja pakolaisia kuten etenkin kristittyjä ja muita ei-islamilaisia vähemmistöjä on autettava tehokkaimmilla mahdollisilla tavoilla.

Todellinen humanitaarinen vastuunkanto ei kuitenkaan merkitse eikä voi merkitä eurooppalaisten kansojen eikä eurooppalaisten kansallisvaltioiden demografista eikä kulttuurillista itsemurhaa.

Eurooppa ei ole velvoitettu tuhoamaan itseään maahanmuuttojihadismille antautumalla. Eurooppa, Euroopan unioni, ei myöskään ole velvollinen tuhoamaan itseään sisäisesti sellaisella lainsäädännöllä, joka käytännössä estää maahanmuuttajien, siirtolaisten ja pakolaisiksi esittäytyvien identiteetin ja todellisten tarkoitusperien selvittämisen ja tällaiseen selvittämiseen nojaaviin asianmukaisiin toimiin ryhtymisen.