SELKO SUOMENKIELELLÄ: MAAILMAN SUURIN PLUTONIUM-239 SIIRTOIHIN ERIKOISTUNUT LENTOKENTTÄ HUMPPILAAN...!
VANHENTUNEEN PLUTONIUMIN UUDELLEEN KÄSITTELYÄ SUOMESSA MOX POLTTOAINEEN MUODOSSA, KOSKA YDINKÄRKIEN PLUTONIUM PITÄÄ UUDELLEEN KÄSITELLÄ YDINVOIMALOISSA NOIN 4- 5 VUODEN VÄLEIN, SEKÄ SUOMI YDINJÄTTEEN JÄLLEENKÄSITTELY/KAATOPAIKAKSI, HUMPPILA PLUTONIUM-239 LENTOKENTÄKSI JA RAUMAN LAKARI VARASTOINTI/KÄSITTELY, MERILIIKENTEEN PLUTONIUMIT RAUMAN SATAMAN KAUTTA...
YDINVOIMAN ARMOILLA / ROBERT JUNGK 1981
Suomen kansa, Presidentti, kaikki vielä korruptoitumaton esivalta etc. Lukekaa tämä kirja... vaikka viimeisenä Raamatun jälkeen! 32 vuotta asiat olleet jo tiedossa! Hätkähdyttävä kirja, kaikki tämä saasta/moraalittomuus ollaan tuomassa nyt Suomeen Presidenttien Koivisto-Mitterand vanhan sopimuksen takia! Etsi kirja vaikka mistä antikvariaatista tai kirjastosta... JA SITTEN TIEDÄT!
SUUREN SUOSION SAANUT VAPAAMUOTOINEN VIDEOKESKUSTELU YDINVOIMA HELVETISTÄ SUOMESSA... LUE LISÄKSI MYÖS YLLÄOLEVA KIRJA; YDINVOIMAN ARMOILLA... NIIN TIEDÄT MITÄ TULEMAN PITÄÄ...!
1. Energia vaihtoehtoja ydinvoima helvetille 22/9/13...
https://www.youtube.com/watch?v=t4wJOcc5NS8
2. Energia vaihtoehtoja ydinvoima helvetille 22/9/13...
https://www.youtube.com/watch?v=FmONtxJJqg0
http://ollihakala.blogspot.fi/2013/06/uraania-epajumalan-palvelusta.html
--------------------------------------------
Yli sadan miljoonan euron lentotukikohta suunnitteilla Humppilaan | |
 |
Humppilan kunta on kaikessa hiljaisuudessa jatkanut vuonna 2008 alkanutta suurta Eco Airport ‑lentokenttähanketta, jonka tarkoitus ja motiivit herättävät epäilyksiä. EU:n aluekehitysrahasto on päärahoittajana projektissa, jonka tavoitteena on rakentaa maailman suurimmille rahtikoneille sopiva lentotukikohta Humppilaan. Haastattelimme Luontoliitosta Pertti Sundqvistia, joka on perehtynyt hankkeeseen, ja teimme lisäksi tukun lisäselvityksiä, jotka paljastivat erikoisuuksia epäilyttävän jättiprojektin taustoista.
Toimittaja: Janus Putkonen
17.10.2011, Verkkomedia.org
Yli sadan miljoonan euron lentotukikohta suunnitteilla Humppilaan
Luulisi tässä vaiheessa, että Humppilan lentokenttähanke olisi tullut jo kaikkien suomalaisten tietoon. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka suureellinen hanke etenee EU:n rahoituksen turvin yhä eteenpäin. Jo kolme vuotta suunnitteilla ollut hanke lukeutuu varmasti Suomen suurimpiin käynnissä oleviin rakennushankkeisiin. Humppilan kunnanjohtaja Esko Tonterin piirustuspöydällä onkin maailman suurimmille rahtikoneille soveltuva lentokenttä terminaaleineen ja palveluineen. Mitä huomattavinta, sen kiitotien pituudeksi on määritelty huimat 3 150 metriä.
 Lisäksi lentokentälle ja sen välittömään läheisyyteen on rakenteilla kaikkien logistiikan oheispalvelujen lisäksi mm. juna-asema ja kilpa-autojen asfalttirata.
Verkkomedian huomion kiinnitti lentokentän kiitotielle asetettu pituusvaatimus, joka tarkoittaa vastaanottokykyä ja logistiikkaa kaikkein suurimmille mantereilta toisille lentäville rahtikoneille, jollaisia löytyy lähinnä vain Yhdysvaltain armeijalta. Projekti on määritelty esitteessä sanallisestikin tukikohdaksi ja lentokentän esitteen mainoskuvassa on kuormattavana raskas sotilaskone. Kartalta katsottuna kenttää ollaan sijoittamassa strategisesti perusteltavissa olevaan sijaintiin, aivan Pirkkalasta suojaavan sotilaskentän tuntumaan.
 Hankkeen julkisessa kuulemisessa helmikuussa 2011 paikalla ollut Luontoliiton edustaja Pertti Sundqvist kertoi poikkeuksellisen pitkää kiitotietä perustellun Airbus A-380 ‑superjumbojen vaatimuksilla, mutta näitä koneita ei ole edes kaavailtu yhtiöperäisen kansainvälisen rahtitoiminnan tarpeisiin. Kyse on siis oltava joistain muista koneista.  Lentokentän esitteestä poimittua:
- Tukikohta...
- Operatiiviset yhteydet... - Poliittisesti korrekti...
Mistä on kysymys, jos ei liiketaloudellisesti kannattavasta suunnitelmasta?
Valtamedia ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarttunut aiheeseen. Googlaamalla aihetta ainoastaan Yleisradion Hämeen toimitus on julkaissut muutaman uutisen asiasta (tässä, tässä ja tässä), ja pari mielenkiintoista artikkelia on löydettävissä Loimaan Sanomista (tässä ja tässä). Hanke on kuitenkin toteutuessaan kansallisesti erittäin merkittävä, ja toisaalta kansalaisyhdistys Pro Alhonkulmakin on perustettu keväällä 2011 tätä Humppilan kunnanjohtajan luotsaamaa hanketta vastustamaan.
Koko strateginen rakennuskohde on leimattu hankesuunnittelussa kauttaaltaan ekologisuuden ja ympäristöarvojen esikuvaksi, mutta hankkeeseen perehtynyt ja siihen ympäristöasioiden osalta kriittisen näkökulman välittänyt Luontoliiton Uudenmaan alueen varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist on hankkeesta täysin toista mieltä. Ekologisuus on lentokenttiä rakennettaessa kallista ja silti ympäristöarvojen kannalta itse toiminnasta kaukana.
Yhteyttä Luontoliittoon olivat ottaneet Eco Airport ‑hankkeen tiimoilta useat huolissaan olleet kansalaiset. Pertti Sundqvist on jo aiemmin perehtynyt useaan lentokenttäprojektiin Suomessa, ja hän esitti perusteltua kritiikkiä myös FCG Planekon Oy:n tekemästä hankkeen liiketoimintasuunnitelmasta ja sen kestämättömistä talouslaskelmista.
Verkkomedian tekemissä omissa taustaselvityksissä selvisi mm. Lentokenttähankeen projektijohtajaksi palkatun arkkitehti Petri Ilmarisen epäilyttäviä yhtiö- ja harrastekytköksiä käynnissä olevaan kunnallishankkeeseen sekä mm. hänen suora yhteytensä hankkeesta konsulttiselvityksen tehneeseen lakimies Kimmo Martikaiseen. Myös Martikaisen osalta paljastui erikoisia yhtiökytköksiä tähän ilmailutoimintaa sisältävään projektiin.
ECO AIRPORT – epäselvyyksiä pähkinänkuoressa
Kävimme läpi yhdessä Luontoliiton Uudenmaan alueen varapuheenjohtaja Pertti Sundqvistin kanssa Humppilan lentokenttähankkeen liiketoimintasuunnitelman epäkohtia. Vertailussa on mm. Lohjan lentokenttäselvitys vuodelta 2008 ja Humppilan kentän liiketoimintasuunnitelma, joka valmistui alkuvuodesta 2009.
Miljoonan euron vaitiolovelvollisuus
Helmikuussa hankkeesta oli järjestetty julkinen kuuleminen Humppilassa. Sundqvist oli ollut paikalla pitämässä alustusta. Kansalaiskeskustelu projektista sen johdon kanssa kuitenkin törmäsi ylitsepääsemättömään seinään Humppilan kunnanjohtajan kertoessa 1 000 000 euron sakon sitovan heitä vaitiolovelvollisuuteen. Mitään yksityiskohtia projektista ei siis voitu kertoa, sillä "jokin yhtiö" oli asettanut suuren uhkasakon hankkeen pitämiseksi salassa.
Pöyristyneet kuulijat Pro Alhonkulma ‑liikkeestä ja koko lähes satapäinen kuulijakunta ei siis ollut oikeutettu kuulemaan, mistä yhtiöstä oli kysymys. Aktivistien tekemien jälkiselvitysten mukaan vain yksi kansainvälinen lentorahtiyhtiö UPS on harkinnut maailman suurimpien rahtikoneiden hankintaa, joille vastaava yli 3 km mittainen kiitorata olisi vaatimuksena, mutta Pro Alhonkulman jäsenten tekemän sähköpostitiedustelun mukaan UPS-yhtiöllä ei ole intressejä lentokentän kehittämiseen Humppilassa.
Ainoa suurimpien rahtikoneiden hankkimista harkinnut yhtiö onkin nykytietojen mukaan myös vetäytynyt kaikkein suurimpien Airbus 380 ‑rahtikoneiden tilaamisesta.
Kun Eco Airport Humppila ‑hankkeen päärahoittajana on EU:n aluekehitysrahasto, ja sitä luotsaa paikallinen kunnanjohtaja, luulisi tällaisia kahdenvälisiä uhkasakkoja vahvempana vaikuttavan Suomen perustuslain 12§ artikla virkamiesten julkisuusperiaatteesta. Ainakin tämän uhkasakon olemassaolo ja sen todenperäisyys täytyisi Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastaa.
Utopistinen liiketoimintasuunnitelma
Humppilan kunta oli tilannut vuonna 2008 selvityksen lentokentän rakentamissuunnitelman kartoittamiseksi konsulttiyhtiö FCG Planekolta. Toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää edellytykset, joilla Humppilaan voitaisiin rakentaa menestyvä lentokenttä ja laatia liiketoimintasuunnitelm
Taustaksi Sundqvist mainitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman, joka on ainoa lentokenttä Suomessa, joka toimii liiketaloudellisesti plussalla.
– Muut lentokentät toimivat tappiolla, ja niiden ylläpitämiseen käytetään Helsinki-Vantaan tuloja. Ajoittain kuitenkin Oulu tai Tampere ovat päässeet nollille. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että lentotoimintaa pitää olla paljon, jotta lentokenttä voisi kannattaa.
– Lentokenttä saa tuloja laskeutumismaksuista ja matkustajamaksuista. Liiketoimintasuunnitelmassa on kuitenkin lausahdus, että lentojen houkuttelemiseksi em maksujen pitäisi olla 15‑% alle Helsingin maksujen. Muutoin Helsinki on houkuttelevampi.
Vertasimme Humppilan toimintasuunnitelman laskelmia Lohjalle vuonna 2008 tehtyihin vastaaviin laskelmiin. Humppilan ja Lohjan laskelmien välillä voi havaita täydellisiä eroavaisuuksia.
– Lohjan laskelmissa näkyy erityisesti joka sään toiminnan aiheuttama hinnan nousu. Mikään rahtilentoyhtiö ei suostuisi toimimaan vain hyvän sään lentämiseen sopivalta lentokentältä. Sinne on pystyttävä laskeutumaan myös joulukuun räntäsateessa. Sellainen lentokenttä maksaa yli 100 miljoonaa, ei Humppilan arvioimat 64 miljoonaa.
Pertti Sundvist vaatii katsomaan hanketta myös kokonaisuutena, mitä FCG Planeko ei ole huomioinut. – Kun lisäksi otetaan huomioon esimerkiksi hankkeen vaatima uusi vedenpuhdistamo, tien ja rautatien tarve, laskelmien pohjana oleva investointimäärä on arvioitu puolet liian pieneksi.
Humppilan suunnitelma: Menot minimissä, tulot maksimissa
– Laskeutumismaksut Helsinki-Vantaalla tuollaisilla konemäärillä olisivat 32 000 euroa päivässä. Tuolla oli laskettu 35 000. Kun muistetaan, että maksujen pitäisi olla 15% alle Helsingin hintojen, maksuja tulisi suuruusluokkaa 28 000 euroa päivässä. Lisäksi pitää muistaa, etteivät rahtimaksut mene lentokentälle (lentokenttäoperaattorille) vaan rahtiyhtiölle. Jos niitä on laskettu tuohon mukaan, ne ovat tuloissa mukana kahteen kertaan.
Sundqvist otti puheeksi myös suunnitelmassa tuloiksi lasketut matkustajamaksut.
– Helsinki-Vantaa nosti juuri matkustajamaksujaan, koska turvatarkastus maksaa nykyään enemmän kuin perittävä matkustajamaksu. Nyt ne näkyvät vain tuloissa, eivät menoissa.
Konsulttiselvityksen laskelmat saavat huutia kaikilla tasoillaan: – Henkilömäärät ovat alhaiset. Muistettakoon, että lennonjohtajat ovat kallispalkkaisia, Sundqvist sanoo.
Talvikunnossapitokin saa Sundqvistin kysymään ja ihmettelemään:
– Henkilöstömäärä ei sisällä palokuntaa tai kentän aurausta talvella. Kuka auraisi 3 200 x 60 metriä + kiitotiet koko talven siten, ettei koskaan ole paria senttiä enempää lunta kiitotiellä alle tuon 2,1 miljoonan, mikä olisi ulkoa ostettavien palvelujen kokonaissumma?
– Sinne ei riitä 10 auraajaa, vaan yhtä aikaa tarvitaan paljon ihmisiä. Muutoin toiseen laitaan kiitotietä sataa pari senttiä lunta sillä aikaa, kun toinen laita on aurattu. Kunnossapito on siis arvioitu naurettavalla tavalla alakanttiin.
Useisiin lentokenttähankkeisiin tutustunut Luontoliiton asiantuntija antaa kokonaisuudesta tylyn arvion:
– Kun tulot arvioidaan yläkanttiin ja investoinnit sekä juoksevat kulut alakanttiin, saadaan aikaiseksi Humppilan Eco Airportin liiketoimintasuunnitelma. Lähemmäs oikeita laskelmia käyttämällä lentokenttä ei tule koskaan kannattavaksi.
– Voisiko takana olla kuitenkin jokin suuri lentorahtiyhtiö?
– Oletetaan, että esim. UPS, DHL tai jokin muu iso lentorahtiyhtiö maksaisi Humppilan lentokentän. Mutta mikä syy niillä olisi rahoittaa kenttää? Niidenhän pitäisi saada 10–20 prosentin tuotto sijoitetulle pääomalle. Ja vaikka niiden omat koneet laskeutuisivat ilmaiseksi – ja muilta perittäisiin maksuja, ne eivät ikinä saa laskelmiaan yhtä optimistiseksi kuin FCG Planekon laskelmat. Toisekseen UPS:llä ja DHL:llä on jo olemassa omat logistiikkansa Suomessa. Se ei riitä, että maksut alenevat 10‑%, sillä sellaisella alennuksella ei ainakaan makseta näin korkeita investointeja takaisin. Tulot pitää siis saada jostain muualta.
Taustalla jotkin muut kuin liiketaloudelliset perusteet?
Esitetyn liiketoimintasuunnitelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 66 miljoonaa euroa. Kuitenkin asiaa tarkastallen vastaan tulee aivan toisenlaisia lukuja, ja esitetyt arviot ovat täysin alakantissa. Lohjalle tehdyssä arviossa reittiliikenne lähes kaikissa sääoloissa maksaa 50–70 miljoonaa euroa. Kun vaaditaan kehittynein lennonvarmistusjärjestelmä ja pitkä kiitotie, hinnaksi tulee yli 100 miljoonaa, vaikka matkustajaterminaali olisi pienempi, Sundqvist selventää kustannusarviota edelleen.
– Sen matkustajaterminaalin osuus on vähäinen. Ja kuten tiedetään, kaikissa projekteissa kustannukset lasketaan liian pieneksi. Humppilan kenttää siis ei saisi joka sään lentokentäksi alle 100 miljoonan investoinneilla. Silloinkin kyseessä on vasta lentokenttä lentokenttätoimintoineen. Logistiikkakeskus ja sen vaatimat oheisjutut tulevat kaiken päälle. Jos siis rahtilentoyhtiö maksaisi kaiken, niille tulisi ainakin 150 miljoonan investoinnit.
– Sellaisen investoinnin kuolettamiseksi vuotuinen voitto pitäisi olla suuruusluokkaa 10 miljoonaa ja liikevaihdon 50–80 miljoonaa. Se taas tarkoittaisi laskeutumismaksuja miljoona euroa viikossa, eli 120 000 euroa päivässä, mikä on siis nelinkertainen Humppilan laskelmiin verrattuna. Se taas toisaalla nostaisi muuttuvia kuluja.
Lohja-raportti: Lentorahtaukseen keskittyvän lentokentän rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa
Lohjan lentokenttäselvityksessä
Suuret, pelkästään rahtiliikenteeseen erikoistuneet rahtilentoyhtiöt ovat myös osin sidoksissa Helsinki-Vantaan lentoasemaan siellä nykyisin sijaitsevien lentorahtiterminaalien kautta. Osa yhtiöistä toimii siellä omissa tiloissaan, osa Finavian vuokratiloissa.
Lentorahtiyhtiöistä esimerkiksi DHL on kyllä suunnitellut rahtitoimintoja myös Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Voidaan olettaa, että kovin suuressa mittaluokassa rahtilentotoimintaa ei siirtyisi Lohjan seudun lentokentälle, mutta pienempimuotoista kuriiri- ja rahtitoimintaa sen sijaan voi kentälle muodostua.
Humppilan selvityksessä on päätelmä esitetty täysin päinvastoin: "Yhteenvetona voidaan todeta että Humppilaan perustettavalle lentokentälle on olemassa hyvät mahdollisuudet jatkokehittämiselle. Maailman rahtiliikenteen määrä tulee kasvamaan pitkällä aikavälillä, samalla kun Euroopan lentokenttien kapasiteetti tulee yhä tiukemmalle. Kansainvälistä rahtiliikennettä palveleva lentokenttäkonsepti todettiin liiketaloudellisissa laskelmissa kannattavaksi."
Alla oleva taulukko on SITO OY:n suorittamasta Lohjan lentokenttäselvityksestä vuodelta 2008. Humppilan Eco Airport ‑hanke täyttää alimman (kalleimman) vaatimustason kriteerit: 
Toimittajan kommentti:
Tarkasteltuamme Humppilan lentokentän liiketoimintasuunnitelmaa ja tiedossamme olevia lentokentistä tehtyjä talouslaskelmia totesimme, että Humppilaan ajateltua kenttätoimintaa on mahdotonta toteuttaa liiketoiminnallisin perustein. Hankkeen taustalla on siis oltava muita kuin liiketoiminnallisia syitä.
Tarkastaeltuani hankkeen projektijohtoa ja yleiskuvaa sen selkeästi havaittavista työ-, harraste-, ritarikunta-, ja edunsaantikytköksistä – projektijohto haiskahtaa pahasti. Jokainen tuntuu rapsuttavan toisensa selkää, ja suuria tukirahoja junaillaan mahdollisesti firman taskusta toiseen – mutta edunsaajat ovat kaikissa samat. Sitä kutsutaan kuppaukseksi.
Kaiken jo mainitun lisäksi herra Ilmarinen on opiskellut Kaliforniassa arkkitehtuuria.
Kun takana ei ole liiketoiminnallisesti kannattava toimintasuunnitelma, onkin syytä kysyä oleellinen kysymys – onko Humppilan toiminnot taattu jonkin maan puolustusbudjetista?
Lähteet:
Humppilan Eco Airport ‑liiketoimintasuunnitelma:
Lohjan Lentokenttäselvitys:
Humppila Eco Airportin kotisivut:
Lehtijutut:
 |
